Huterasta olostaan huolimatta mies
lupautui eilen tulemaan kanssani Roihuvuoreen kirsikankukkia ihailemaan.
Sunnuntaina 19.5. vietettiin tänä vuonna Suomessa hanamia, eli kirsikankukkien
tuijottelua ja sen kauneudesta huumaantumista. Japanissa tapahtuma on yksi
vuoden suurimpia juhlia ja tämä suomalainen, sukulaissieluinen tuleen tuijottava kansa
ymmärtää ihan vain hiljaisen tuijottamisen päälle.
Toin Japanista tullessani mukanani myös
pari kimonoa, -eikä matkalaukkuuni juuri muuta sitten enää mahtunutkaan. Olin
jo hetken odotellut sopivaa tilaisuutta kokeilla kimonon pukemista, ja mikäpä
olisi ollut parempi tilaisuus kuin kirsikankukkajuhla!
Mitä kimonon kanssa sitten tarvitaan?
Ensinnäkin tietysti itse kimono ja obi, asuun
kuuluva leveä vyö. Jotta kimono pysyisi kutakuinkin kohdillaan, se sidotaan
kiinni pitkillä, pehmeillä, usein puuvillasta valmistetuilla vöillä koshihimoilla.
Näitä tarvitaan vähimmillään kaksi, tosi taitaja saattaa pärjätä jopa yhdellä.
Komeuden alle laitetaan joko suojaava alusvaatetus tai kuten minä tein:
polyesteristä valmistettu ja siksi helposti käsinpestävä nagajuban
eli aluskimono. Sen on tarkoitus suojata kallisarvoista silkkistä kimonoa
hieltä ja tahroilta sekä pitää kimono paikoillaan.
Onnekseni nagajubanin edellinen
käyttäjä oli valmiiksi ommellut siihen han-erin, eli
suojakauluksen. Tehtäväkseni jäi ainoastan pujottaa sen sisälle eri-shin,
kovike joka pitää kauluksen kauniisti muodossaan ja niskan hivenen
näkyvissä.
Vihdoin pääsimme solmimaan obia,
joka osoittautui kinkkisemmäksi kuin kuvittelin. Aluksi valitsin aivan liian
monimutkaisen, leveän maru obin johon tarvittavaa "tyynyä", eli obi-makuraa
en edes omistanut. Luovutin ja vaihdoin epämuodollisempaan
(vaatimattomampaan) hanhaba obiin ja miehen avulla saimme hiki hatussa lopulta vaaditun
rusetin väännettyä ja käännettyä. Videolla se näytti helpolta, mutta
todellisuudessa jäykkä ja kankailla kovitettu obi on ähkimisen ja puhkumisen
takana saada ylle.
Obin alle olisi minunkin tullut laittaa obi-ita,
joka on kovasta pahvista valmistettu kovike joka sekä lyttää vatsaa että pitää
obin sileänä. Pukeutumisessa kului kuitenkin niin paljon aikaa ja kun viimein
olimme saatua obin sidottua, etten uskaltanut pujotella muutenkin liian suurena
ostettua koviketta paikoilleen. Toinen vaihtoehto on datejime,
leveä ja jäykkä alusvyö joka auttaa kimonon kiinnityksessä, mutten ole ehtinyt
vielä tilata sitä. Menimme siis melko minimikokoonpanolla.
Omistan myös sieviä obiageja, huivimaisia kankaita jotka peittävät mainitsemani obimakuran, mutta luonnollisesti niille ei tällä erää löytynyt käyttöä.
Olin sentään ostanut sievän
obijimen, eli obin päälle sidottavan nyörin joka teki siitä edes hieman
juhlallisemman.
Kimon päälle puetaan usein haori,
happitakkinakin tunnettu lyhyt kimono. Omalla kohdallani loppuivat varat ja
tilat, joten jätin tämän hankinnan toiseen kertaan ja tyydyin ihan Suomesta
hankittuun pashminahuiviin.
Koko komeuden kanssa laittautuminen vein
niin huomioni, että unohdin ottaa kuvia. Onnekseni mies otti pari kuvaa joista
näkee kimonon yllä. Laukku saattaa olla hivenen epäkorrektisti joko hääkukkaro hakoseko
tai toivoakseni ihan vain hienompi kimonolaukku kuten sukiya-bukuro.
Muodollisemmat, korokepohjaiset Zōri-sandaalit jäivät hankkimatta, sillä koon 38 jalkani oli auttamatta liian suuri ja leveä paikalliseen lestiin. Näin ollen myöskään valkoisia sorkkasukkia eli tabi-sukkia en saanut. Päätinkin reteästi yhdistää länsimaiset paksupohjaiset sandaalit pukuun.
Seuraavalla kerralla lupaan muistaa ottaa kuvia kimonon eri osista ja pukeutumisesta. Ei se ihan ydinfysiikkaa ole, mutta läheltä hipoo!
Mukavaa että miehesi lähti mukaasi. Ja onpas kaunis asuste :-D Eipä olisi arvannut mitä kaikkea sen alta löytyykään. Ja taas yksi syy miksi en uskalla lähteä Japaniin jos siellä 38 on auttamattoman suuri kengännumero... Oliko kirsikankukkajuhlassa paljonkin kimonottaria? Entä yhtään samuraita? :-)
VastaaPoistaAinakin jonkinlainen samuraikostyymi taisi ihan kisatakin pukukisassa. :) Paljon oli niitä puisen miekan harrastajia olisiko kendo? Myös aikidon harrastajia taisi näkyä.
VastaaPoistaEnkä suinkaan ollut ainoa kimonossa! Kyllä näitäkin asuvalintoja näkyi ihan kivasti.
Japani olisi teille kyllä aika superhyvä kohde. Ensinnäkin: japanilaiset rakastavat lapsia, joten kaksosten kanssa saisitte varmaan ihan extramegasuperhyvä palvelua kun se muutenkin pelaa joka tasolla. Huolimatta suuresta väkimäärästä liikkuminen on helppoa ja esim. Tokiossa julkisissa pysäkit kuulutetaan myös englanniksi. Apua saa aina ja pulaan joutuminen on lähes mahdotonta.
Kenkiä nyt en itsekään sieltä ostanut, mutta muuta kivaa sieltä kyllä löytyy. :)