Making of, eli mallimaalausta

 Aika koululla loppui kesken, mutta tämän parissa aion viihtyä kunnes maalaus on valmis:

En nykyään enää juuri harrasta luonnoksia. Tämän kohdalla olisi ehkä kannattanut. :)

Miten stressi puretaan

Juuri nyt näin.

Olen aina haaveillut pianosta ja miehen kätköistä löytynyt syntikka on nyt lähinnä mitä olen päässyt. Edelleen toivon kunnon sähköpianoa, sillä tämä standin varassa seisova syna demonstroi maanjäristystä staccatokappaleissa.

Vähän rikkaampana menisin myös pianotunneille. Nyt pimputetaan parinkymmenen vuoden takaisten muistojen varassa Michael Aaronin pianokoulukirjoja.

Konkreettisempia kukkasia

Ilmojen lämmettyä on pihassa alkanut puskea esille kaikkea kummallista kukkaa. Kaunista myös! Ensin vaatimattomat pikku idän sinililjat vuottelivat kevätvalossa.

Hetkeä myöhemmin meillä pörhistelivät esiin narsissit. Näihin olen jostain syystä ihan erityisen ihastunut, ajattelin katsoa jos saisin kasvimaahan enemmänkin kuin kolme(!) ensi vuodeksi.

Herttavuorenkilpi ylpeänä ja uhmakkaana. 

Kiveytyksessä luikertelee suikeroalpi.

 Meillä on tiedossa näemmä myös raparperitaivas! 

 

Odotettavissa on myös nupullaan terhakkaana odottelevia tulppaaneja. Veikkaan keltaisia ja toivon valkoisia. Kuvan otan jahka nuo ujostelijat uskaltautuvat esiin nupuistaan.

Minulla ei ole aavistustakaan mitä tehdä näiden kanssa, toistaiseksi olen vain puhunut kauniita ja kehunut kovasti. Ehkä olisi aiheellista ostaa puutarha for dummies-kirja ja opetella perushoitoa. Epäilen, että siinä eivät lirkuttelut auta jos pikku puutarhani alkaa kuolla alkuunsa.

Tällä hetkellä loput pihasta on vielä patiota, mutta nämä kaunokaiset, ihanat pikku kirsikkapensaani pääsevät lähiviikkoina multiin. Puramme osan patiosta ja pistämme pienen puutarhan pystyyn. Tarvitsen vain sirkkelin, sahan, kirveen ja aviomiehen ensiapulaukun kanssa. Koska minähän opettelen tekemään itse kun kerran viimein pääsen multaan möyrimään!

Rakkaat:

Kissan kestävä terassi? osa 2

Päädyimme sittenkin laittamaan verkon alareunaan sen jäykän ja hankalan tukiverkon. 

Löytyykö teiltä muilta kokemusta lemmikeistä, joita ei ihan pienet esteet pidättele?

Prioriteetit hallussa

Eilen päätin kääräistä heti aamusta hihat ja huhkia lopputyötä kohti valmistumista. Vaan kun illan hiljaisena hetkenä töissä kollega pyysi piirtämään keijukaisen tai merenneidon, eihän sellaisesta voi kieltäytyä. Kollega sai nopeasti piirretyn merenneidon, jonka helppoudesta ihastuneena päädyin väkertämään vielä tänä aamuna väritetyn version.

Huomaa asiaan kuuluva musiikki: Britney sekä pirtsakkaa japanilaista tyttöpoppia Candolseilta. Eihän sitä somaa merenneitoa nyt voisi räiskeen ja jytkeen tahdissa tehdä. Likkaenergiaa sen olla pitää!

Taustalla lopputyön palasia, joiden kimpussa minun olisi pitänyt olla. Niinkuin näitä:

Osa on kesken, osa viittä vaille valmiina ja puuttuvia palasia vasta tyhjinä vesiväriarkkeina tai ajatuksen asteella. Eihän palautus ole kuin vasta ensi tiistaina, hyvin kerkiää. Eräs viisas opettajani aikoinaan sanoikin, ettei parempaa inspiraatiota olekaan kuin nippa nappa sekä paljon jäisi tekemättä ilman viime tinkaa! Uskon vakaasti näihin viisaisiin sanoihin.

Työskentelyvälineinä vanhat kunnon winsor newtonin akvarellinapit. Omistan myös venäläiset akvarellit, mutta tällä hetkellä tykkään niukemmasta pigmentistä.

Kuten kuvasta näkee, tapanani on sekoitella väritilkkuja valmiiksi ja sitten jättää ne ”jos tätä vielä vaikka tarvitsisi..” vaikken kuitenkaan edes muista, mitkä sävyt olen mihinkin sotkenut. 

 Pikku merenneidolla hassuttelu söi yhden työpäivän lopputyöstä, mutta oikeastaan aika harva asia on yhtä tärkeä kuin merenneidot ja keijukaiset. Maailma tarvitsee lisää molempia. Työ hieman syvempiä värejä. :)

Verkon vankina, eli kissankestävä terassi!

Lähtötilanteessa: pehmeää muoviverkkoa kyllin monta pötköä, nippusiteitä sekä aurinkoinen lauantai-iltapäivä puuhailuun.

 

Isosilmäinen, pehmeä verkko tuli  tarkoituksella jakamaan terassia. Se on helpompi tarvittaessa vain rullata syrjään saunailtojen tai terassibileiden tieltä. Verkon pitäisi olla kyllin tiivis ja tiukka alhaalta estääkseen alta matelut ja pakoon pyrinnät.

Suunnitteluvaiheessa kävi logistinen virhe, ja pehmeää isosilmäistä verkkoa tuli myös näköalan eteen jäykän ja pienisilmäisen sijaan. Mies risti virityksemme välittömästi verkkokarsinaksi. 

 Verkkovankilankarsinan uhrit.

                                                          Pääsisköhän tästä läpi?

Emme kumpikaan ole rakennusmestareita, mutta ainakin ratkaisu on toimiva eivätkä kissat valita. Samantien kun jokin vaihe oli saatu valmiiksi, sitä tietysti keksi ja tajusi miten olisi alun alkaenkin kannattanut tehdä. Seuraavalla kerralla ainakin allekirjoittanut laatii perusteellisen toimintasuunnitelman toteutuksesta.

Huolimatta kuvien tuimista kuijotuksista, kissat ihan oikeasti tykkäävät ja ovat tarkkana kuin karvaporkkanat pihan tapahtumista.

Mää näin sen! Se meni yks, poks ja tonne!

Jos pääsisin, niin hyppäisin ja loikkaisin ja saalistaisin noi tintit kynsiin, kitaan ja kupuun!

Vapaapäivän verkotusta

Ulkona on puolipilvistä ja meillä miehen kanssa samaan aikaan vapaapäivä. Viimeksi juhlistimme vappuna yhteistä aikaa parin tunnin pyörälenkillä, tänään vuorossa ovat arkisemmat asiat. 

Sen sijaan, että roikkuisin verkossa selailemassa oppimateriaalia hauskoja eläinkuvia, joudun vaihteeksi tarttumaan työkaluihin. Asuntomme pikkuremppaamisessa on vuorossa terassin tai pihan muuntaminen kissankestäväksi.

Ensiksi pohditaan kinastellaan mikä olisi sopiva ratkaisu kissojen ulkokäppäilylle. Itse äänestän pientä ulkotarhaa jonne olisi kulku olohuoneen ikkunasta, mies penää alkuperäisen suunnitelman eli terassin osittaisen verkotuksen perään.  Kissat ovat sitä mieltä, että voisivat kyllä ihan rajoituksetta kulkea pitkin naapurustoa. Kumpikin on tehnyt vakuuttavan pakopyrähdyksen naapurin pihalle. Me ja varmaan naapuritkin olemme eri mieltä, kotona pitää mirkun pysymän tai ainakin valjaissa ulkona vetelemän.

Seuraavaksi ratsataan ulkovarasto, mahdollisen ylijäämäverkon varalta, neuvotellaan vielä lopullisesta sijainnista ja ryhdytään verkottamispuuhiin. Siinä se päivä varmasti vierähtääkin.